Lauantai Zürichissä: kirppareita, toreja ja demoja

aprikoosi1

Keväteuforia puhkesi viime viikolla täyteen kukkaan, suunniteltiin viikonlopulle piknikejä, perhosten ihailua ja hedelmäpuiden kukkien bongausta. Luonto oli kuitenkin toista mieltä. Taivas pimeni, lämpötila laski kymmenen astetta ja sade raidoitti siitepölyisiä katuja.

kirppari ylhäältä suora

Silti, oli sää mikä tahansa, lauantai on zürichiläisten kauppapäivä. Ja Zürich keväästä lähtien torien ja kirppareiden luvattu kaupunki. Kassit ja nyssäkät levitetään jo aamusta (tietenkin luvanvaraisille markkinapaikoille), joku saattaa lämmittää grillin makkaroita varten, toinen myy kahvia ja kakkuja. Sisälle, ulos, mihin vain.

Keskustassa parveilevia turisteja ei myöskään mikään estä kurkottelemasta Quaibrückeltä päätä kohti Alppeja siinä toivossa, että taivas repeäisi ja saisi kuvan lumihuipusta. Siihen päälle jokunen mielenosoitus pääkaduilla ja ollaan täysin vapaapäivätunnelmissa. Kaupungin lauantaitungoksessa.

kirppari lähempääSiinä missä tavallisesti on keskustan suurin lauantainen ulkokirppis, velloi vaaleanpunaisten pipojen ja sateenvarjojen jatkuvasti laajeneva joukko. Kolmen nuoren porukalla oli kyltti, joihin oli piirretty munasarjat: „Me olemme tulevaisuus!“ Liian myöhään ymmärrettiin, että sinnehän meidänkin olisi pitänyt mennä. Jonon jatkoksi 10 000 naisen ja jokusen miehen perään. En ole mieltä osoittavaa sorttia, mitä nyt privaatisti ja joskus kirjallisesti, enkä tiedä ulkomaalaisten oikeudesta marssia Zürichin kaduilla, mutta tällä kertaa olisi ollut aihetta. Banderolleja kannettiin tasa-arvon puolesta ja sukupuolierottelua vastaan. Sveitsi on kieroutuneesti moderni maa; tasa-arvoasioissa riittää työsarkaa.

kirppari sininen sali

kirppari bistro

Mutta koska demo oli jo loppuvaiheessa, jatkoimme matkaa raitiovaunulla kohti Kaufleutenia. Klubi-ravintola -kompleksissa, missä muuten myös Sofi Oksanen on lukenut kirjojaan, oli tänään kirpputori. Vaikka oltiin myöhään liikkeellä, tavaraa oli vielä kasapäin ja hinnat laskivat kellon lähestyessä sulkemisaikaa.

Tämä on niitä kirpputoreja, jonne kannattaa mennä ihan vain siksi, että raamit on mahtavat. Sokkeloisesta rakennuksesta viisi tilaa oli kirpputorin käytössä, baaria ja parvea myöten. Nälkäisille oli baaritiskin leveydeltä sandwichejä ja jalkoja voi lepuuttaa myös esiintymislavan tyylikkäässä bistrossa.

kirppari partsi

Piirakat ja kahvit jätettiin väliin, mutta olo oli ulos astuessa ravittu. Samanlainen kuin teatteriesityksen jälkeen, hiukan epätodellinen, ajasta vieraantunut ja iloisen pulputteleva. Ja sadekin vaikutti ystävällisemmpältä.

En resúmen: El sábado en Zürich es el día de compras, de ferias y de mercados de pulgas. Estas fotos son de Kaufleuten, un restaurant-club, donde también de vez en cuando organizan mercados de pulgas y nos rescató del clima frío y lluvioso.

Kurzgesagt: Samstags ist Zürich voll. Von Einkäufern, Verkäufern, Turisten, Demonstranten und es gibt über all Märkte und Flohmärkte. Eine Rettung vom schlechtem Wetter sind die Flohmärkte unter dem Dach, wie der im Kaufleuten. Und von der Ambience speziell schön.

Miten päästä eroon kirjoista?

Kirjat eivät ole olleet minulle koskaan ongelma. Olen pinonnut niitä hyllyille, rivin taakse toisen, pöydille, välillä lattioillekin. Olen se, jolla on metreittäin kirjoja. Kuinka monta, sitä en muista, vaikka olen ne joskus mitannutkin.

En päässyt taaskaan lauantain suomenkielisten kirjojen pörssiin Zürichissä ja olin vaipua mustaan pilveen. En pääse ikinä roinasta eroon (huom: ajattelin kirjaa roinana), koska en pääse koskaan eroon viruksista ja ties mistä hybridibasilleista. Henkilökohtainen kolmen suora taudeissa on johtanut siihen, ettei meillä ole viikkoihin todellakaan järjestelty, eikä edes siivottu ja kohta pölymassan seassa viruvat siemenet ja jyvät puhkeavat jos nyt eivät heti vielä kukkaan, niin ainakin sirkkalehdet ovat ilmestymässä. Olen odottanut, että jotain tapahtuisi, joku pelastaisi meidät, jospa jollain siivousvimmainen konmarius heittäisi keväällä niin pahasti ylikierroksia, ettei omassa kodissa olisi enää mitään tekemistä. Mutta kukaan ei ilmottautunut.

alkusalaatti

Kaaosvision vallassa mietin sitä, miten hankala kirjoista on päästä eroon ulkomailla. Ensinnäkin rakastan kirjoja, en haluaisi luopua niistä. Se ei ole Sveitsin vika. Olenhan se, joka vuosikymmenet totesi, että kotini on siellä missä kirjani.

Ensimmäinen askel on yrittää myydä niitä sveitsinsuomalaisten fb-ryhmässä. Uudet ja tunnetut dekkarit tai viihdekirjallisuus ei ole mikään ongelma. Kaikki muu kirjallisuus taas on. Kun kauppaaminen useimmiten ei onnistu, jäävät kirjat lattialle, kaappiin, laatikkoon, pusseihin. Suomi-koulu on kyllä luvannut ottaa lasten- ja nuortenkirjoja. Jos vain raahautuisin kassien kera paikalle.

Meidän kunnassa poistokirjat kuuluvat paperinkeräykseen, mutta niistä pitää irrottaa kannet. Kuka siihen rupeaa? Kuulin myös huhuja, että joku yritti heittää kirjalastin roskiin, mutta talonmies kielsi sen. Roskalaatikosta tuli liian painava liikuteltava. Ja niinpä kirjat päätyivät Ranskan puolelle roskiin, ilman maksuja ja kapinointia.

pizza

Kirja roskiksessa on surullinen asia. Sitä ei kukaan enää lue. Kirjaa, jota olin vuosikymmenet katsonut hyllyssäni. En ehkä lukenut, mutta tottunut siihen, että siinä se on, tuossa noin. Nyt raivaamisesta on tullut luonnetta karaiseva harjoitus. Enhän ole ikinä aikeissa lukea Espanjassa kielikurssilla annettuja romaaneja, joita en jaksanut ensimmäisiä sivuja enempää alunperinkään. Pois vain ja heti! Kirjat, joista en muista mitään enkä edes halua? Pussiin ja ulos!

jälkkäri

Olen karaissut luonnettani kolmasti, eikä hyllyssä näy edes lovea, vaikka kirjoja on lähtenyt kilokaupalla. Siksi otin askeleen kohti sähköistä kirjaa. Olen lukenut ensimmäistäni, jonka sain ilmaiseksi vastattuani johonkin Elisa Kirjan kyselyyn. Ei siis mikään oma valinta. Kate Mortonin Hylätty puutarha on kielellisesti vaatimaton, mutta viihdyttävä. Lueskelen sitä puhelimesta silloin kun siihen liikenee hetki, bussimatkoilla, jonottaessa ja opettelen olemaan panikoimatta, kun hävitän kohdan. Onhan se kätevä. Varsinkin meille, jotka asumme suomalaisten kirjastojen vaikutusalueen ulkopuolella.

Ja miten tähän liittyy blogin kuvitus? Siivous- ja järjestyspalvelua ei kuulunut, vaikka kuinka yritin lähettää signaalia kaikille omistautuneille ystävilleni. Mutta onneksi yksi meistä oli pystyssä ja taikoi olohuoneeseen italialaisravintolan ja kolmen ruokalajin illallisen. Grazie figlia mia!

En resúmen: Yo siempre he tenido muchos libros, pero viene el momento, cuando hace falta sacar algunos. Y qué se hace en Suiza con los libros finlandeses? Poner en la basura sería triste y además cuesta. Vender? Nadie los quiere. Reciclar? Hay que quitar el empaste. – Y qué tienen que ver la fotos con los libros? No mucho. Estuve enferma y pensando en la limpieza y en lo de ordenar y esperaba que alguien hubiera venido a rescatarnos del caos. No vino, pero mi hija nos preparó una cena italiana de tres platos! Grazie figlia mia!

Kurzgesagt: Ich habe immer viele bücher gehabt, aber jetzt müssen einige weg. Aber was macht man mit finnischen Büchern in der Schweiz? In den Müllsack? Das wäre Traurig und es kostet. Verkaufen? Niemand will die haben. Recycling? Man muss den Buchumschlag wegnehmen. – Und was haben die Fotos mit den Büchern zu tun? Nicht vieles. Ich war krank und habe an den ordnen und putzen gedacht und gewartet, das jemand uns von dem Chaos retten würde. Ist nicht passiert, aber meine Tochter hat uns eine italiensiche 3 Gänge menü vorbereitet!. Grazie Figlia mia!

 

 

Auta korulla!

Kun matkustin Afrikkaan sain reseptin malarianestolääkkeitä varten. Kärsin sivuoireista, pinna oli niin kireä, että pimahdin ja räjähdin pienimmästäkin ja kuvaajani naureskeli. Hän oli osannut pyytää yhtä toimivan vaihtoehdon, mutta ilman haittavaikutuksia. Perillä Norsunluurannikolla vertailimme ryhmässä oireita (ruotsalainen toimittaja oli tehnyt välilaskun Pariisiin ja kulkenut sen kaduilla haukahdellen kuin pieni koira) ja ne olivat onneksi kaikilla alkaneet lientyä suhteellisen nopeasti. Mietimme, minkälaista olisi, jos estolääkitystä pitäisi käyttää jatkuvasti.

no2malaria korulähetysMe saimme käyttää estolääkitystä. Meillä oli suojaavat vaatteet, hyönteissuhkeita, emmekä tunteneet kärsivämme hyttysistä missään vaiheessa matkaa. Eikä malaria ollut mielessämme enää varsinkaan sen jälkeen, kun puolet porukasta lakosi vatsaongelmien takia ja päätyi eristykseen tiputukseen.

Afrikassa malaria tappaa yhden lapsen joka minuutti. Köyhillä alueilla se on vain yksi ongelmista ja malarian vaaroista myös tiedetään – lääkkeisiin vain ei ole varaa tai lukutaidottomuuden takia ei ymmärretä ottaa kuuria loppuun asti.

no2malaria koru2Suomalainen Leeni Ojaniemi sairastui Ghanassa malariaan ja päätyi perustamaan yrityksen, joka tekee rannekoruja perinteisen ghanalaisen mallin mukaan ja lahjoittaa jokaisesta myydystä korusta hyttysverkon johonkin maaseudun köyhistä kylistä.

No2Malaria-korut tehdään kierrätyslasista, ilman sähköä ja helmet maalataan käsin. Ojaniemi suunnittelee itse korut ja hoitaa markkinoinnin ja vie myös malariaverkot kyliin.

No2Malaria-verkkokaupassa on käynyt kuhina, mutta toimitus on nopeaa, Keski-Eurooppaankin. Viikossa sain lähetyksen Tampereelta. Kuoresta löytyi Infinity Mandarin Bracelet, jossa on kolme kullattua amulettia. Yksi niistä on suojan symboli, joka muistuttaa malariaverkon yksityiskohtaa. no2malaria koru aamuaurinko

Ehkä siksi, että Ojaniemi sairastui malariaan ja perusti No2Malarian, josta kirjoitettiin Hesariin lehtijuttu, jonka äitini lähetti minulle Sveitsiin, jonka luin kuumeessa, tosin vain angiinassa, tilasin korun, maksoin siitä 39 euroa ja joku Ghanassa nukkuu nyt hyttysverkon alla. Ja välttää malarian.

En resúmen: En Africa malaria mata cada minuto un niño. La finlandesa Leeni Ojaniemi fundó No2Malaria para participar en la lucha contra malaria. Por cada pulcera, ella lleva un mosquitero a algún pueblo en el campo en Ghana. Con 39 euros te viene una pulsera hecha a mano, sin electricidad y de perlas de vidrio reciclado – y en Africa alguien duerme tranquilo, con menos peligro de enfermarse de malaria.

Kurzgesagt: Malaria tötet jede Minute ein Kind in Afrika. Eine Finnin, Leeni Ojaniemi hat No2Malaria gegründet und nimmt damit teil in den Kampf gegen Malaria. Gegen jedes Armband wird ein Malarianetz in einem Dorf in Ghana eingeliefert. Wenn du ein Armband, handegmacht, ohne Elektrizität und aus Altglas bestellst, wird jemand ruhiger schlafen und mit kleinerem Risiko an malaria zu erkranken.

 

 

Ylös ja ulos

Olen täysin makuuhuonettunut muhittuani 10 päivää tautivuoteella. Mutta alan tuntea vetoa sen ulkopuolelle. Maailma näyttää aivan uudelta, raikas ilmakin on raikkaampaa kuin koskaan ennen. Tai sitten vain on tullut tuuletettua viimeksi ne kymmenen päivää sitten.

jaateloannos
Onneksi teini tietää, miten angiinapotilasta hoidetaan.
laskiaispullaa
Siinä vaiheessa, kun jaksaa tehdä pullataikinan, on toivoa.

Kuumeettomana kaikki tuntuu mahtavalta. Selaan aiemmin ottamiani valokuvia ja valitsen sieltä ne, jotka ilahduttavat mieltäni entisestään. Ei ole mikään yllätys, että puolessa niistä on jotain syötävää.

Alan muistaa, kuinka ihanaa on kävellä kaupungilla ja kaikki on niin kaunista ja kevätkin tulee. Ainakin päivän ajaksi, kun mittari näyttää +18.8. Eilen vastapäätä olikin sitten lumiset kukkulat. Ja illasta on raivonnut syysmyrsky.

ulkokahvit
Pahaa aavistamattomat kahvit pihalla. Sen jälkeen kurkkuun muutti joku pistävä.

Mutta se kevät. Ulkokahvit pihalla odottavat jälleen, sillä kurkkukin toimii, enkä pelkää tukehtuvani jokaiseen nielaisuun, koska joku on jättänyt torveen haarukan. Tai ehkä merisiilin.

rosmariinia-ja-sitruunaa
Pihan rosmariini selvisi talvesta. Ja näillä aineksilla selvitään mistä vain.

Kaupunkikin oli muuttunut sillä aikaa. Lapset kävelevät ilman takkia, katukuvaan ovat ilmestyneet puoleen sääreen yltävät keveät vekkihameet ja nahkatakit. Minä sen sijaan olen yhä kääriytyneenä villakangastakkiin ja kaulaliinaan, jonka takaa ehkä pilkottavat silmät tai vain nutturasta irronneita hiuksia. Myrskyn noustessa illalla kietouduin yhä syvemmälle vällyihin. Kunnes tajusin, että hikoilen.

aamunsarastus
Tyyntä myrskyn edellä. Mutta nämä aamut!

Raivoisassa tuulessa jossain Niederdorfin kujilla kaikui sellon pehmeä laulu. Sellisti oli kiinnittänyt nuotit pyykkipojilla ja näytti nauttivan soitostaan. Katoksessa kivipenkillä, soittajan vieressä, istui pariskunta pipot päässä ja toisiinsa nojautuneina. Joku toinen seisoi seinän kulmauksessa, paeten viimaa, pimeää, sadetta ja myrskyvalojen varoitusta. Kevät on saapunut, katusoittajat ovat palanneet etelästä.

toppatakkisamikset
Toppasamikset. Nämä palttoot voi viedä vintille seuraavaa talvea odottelemaan.

En resúmen: Todo es más bonito después de estár enfermo. La primavera, los amaneceres. El aire es más fresco, la ciudad más interesante, los colores más brillantes, la comida más deliciosa. Y cuando haya hambre, hay esperanza. Busqué fotos que me agradan en este momento y supongo, que no es una sorpresa, que en la mitad haya algo que comer.

Kurzgesagt: Es gibt schon etwas gutes in krank sein. Nachher wirkt alles schöner. Der Frühling, die Sonnenaufgang. Der Luft ist frischer, die Stadt interesanter, die Farben farbiger, das Essen feiner. Und wenn es hunger gibt, gibt es Hoffnung. Ich habe Fotos ausgesucht, die ich nur jetzt estetisch finde und es sei keine Überraschung, dass in der Hälfte gibt es etwas zum essen.

El Pimpi

17-02-21-16-07-19-197_deco

Istuimme tyttären kanssa El Pimpissä ja kahvilan nimen suomalaiset taivutukset inspiroivat meitä kehittämään erilaisia todella hauskoja otsikoita. („Äiti-tytär laatuaikaa P:ssä“) Yli viikon kestänyt kurkkukipu ja keuhkotautiselta kuulostava yskä ovat taannuttaneet sekä huumorin että ajatusten filtterin ja myös toimintakyvyn. Olin iskenyt hampaat suihkun suuttimeen. Verkkarin nauhat jäivät laatikon väliin, enkä hetkeen tajunnut kuinka pääsen tilanteesta pois. Puhuin vihanneskurkusta (Gurken), kun viittasin omaan kipeään tautipesääni (Hals). Kun tämä on tajunnan taso, on parempi ehkä sittenkin unohtaa pikkunäppärät vitsailut. Tosin El pimpi tarkoittaa hölmöä, joten ehkä täällä ollaan suvaitsevaisia myös tautihuuruiselle hihitykselle.

17-02-21-16-09-59-687_deco

Voihan se olla, että nimi viittaa Málagan kuuluisaan viiniravintolaan, mutta se olisi tylsää ja kuka nyt haluaa olla kuppilan kopio. Zürichin Pimpissä soi samba ja tarjoilija oli hätkähdyttävän ystävällinen. Valelin espressolla kipeää kurkkuani ja taivuin tyttären pyyntöön laahautua vanhojen tavaroiden liikkeeseen.

Epäilin, että värikirjo alkaisi pyörryttää, mutta koska hiihtoloma meni parhaillaan yhdeksi niistämiseksi, päätin olla urhea. Ja sitäpaitsi Zürcher Brockenhaus on aina elähdyttävä kokemus. (Täällä lisää paikasta).

17-02-21-16-06-26-868_deco

Kipeänä ei pidä mennä mihinkään, missä tehdään vaikeita päätöksiä, kuten ostopäätöksiä, muistutin itseäni. Ajattelin vain roikkua mukana seurana, istahtaa sohvalta toiselle ja ihailla intohimoa, jolla paikkaa on sisustettu. Brocki tuskin on mikään markkinamagneetti, mutta kaikki esineet on laitettu esille tyylikkäästi, huolimatta aikojen, tyylien, värien ja materiaalien sekamelskasta.

Tytär löysi pienen rasian ja katselin samalla koruhyllyä etsiskellen emalisormusta, jonka voisin haluta oikean osuessa eteen. Sormuksia ei ollut lainkaan. Vain rannekoru. Emaloitu rannekoru! Flunssaiset aivot eivät osanneet sanoa, oliko tämä sellainen, jota käyttäisin tai josta edes pitäisin. Sen verran tajusin, että koru piti sisällään emaloidun ja käsin maalatut kukkaset, joka ei voi olla huono yhdistelmä.

17-02-21-16-04-59-672_deco

Universumille kiitos siitä, että kaupunkikierros ei iskenyt kuumeena takaisin. Tosin vieläkään en voi nielaista ilman uikutusta, mutta ei se mitään, nyt jaksan taas odottaa vällyjen alla viruksetonta päivää.

17-02-21-16-04-08-312_deco

En resúmen: Fuimos a tomar un cafecito en Zürich en El Pimpi, que resultó un lugarcillo simpático. El espresso me dio energía, apesar del gripe necio, para seguir mi hija a la tienda de segunda mano, que siempre es un espectáculo. Una cantidad de colóres, estílos y epocas tremendo, pero se vé que todo lo decoran con entusiasmo y cariño. Y me encontré una pulsera esmaltada para la primavera.

Kurzgesagt: Diese Grippesaison hat meine Ferien ruiniert, aber bis El Pimpi konnte ich mit Halsschmerzen und wahnsinns Husten kriechen. Nach einem Espresso und Brötli habe ich meiner Tochter sogar ins Brocki gefolgt. Man sollte nie krank schwierige Entscheidungen machen, auch keine Einkaufsentscheidungen. Aber ohne Hirn und mit Nebel in Augen, habe ich doch etwas schönes gefunden, ein emailtes Armband mit Blüemli.

 

5 yksityiskohtaa sveitsiläisestä arjesta

Ulkomailla, oli maa mikä tahansa, kaikki vaikuttaa niin hauskan kummalliselta. Maitopurkit, postilaatikot, lippuautomaatit. Jossain vaiheessa kummallisuus vaihtuu tuttuuteen. Kaupan hyllystä nopeasti tarvittu, rahapussista oikea kolikko, junalipun osto hoituu asiaa ajattelematta. Yhtenä päivänä saattaa jopa iskeä kyllästys, että aina kaikki on tätä samaa.

Näillä paikkein Suomessa se vanha maitopurkin printti, jota oli tullut katseltua vuosia, alkaa vaikuttaa nostalgiselta. Vähitellen aika retrolta. Ehkä eksoottisen huvittavalta. Sitten tulee uusi, uusia ja hervottomassa Prismassa olo on kuin turistilla: mitä oikeastaan olinkaan hakemassa ja miten näistä kymmenistä maitotuotteista löytyy se oikea.

No miltä zürichiläinen arkitodellisuus sitten näyttää? Esimerkiksi tältä:

17-02-14-18-55-10-629_deco

Meidän jääkaapista löytyy rasvatonta maitoa, mantelimaitoa, soijamaitoa ja meillä syödään rasvatonta rahkaa herkkujen pohjana. Se ei kuvastele mitään sveitsiläistä, vaan omia makutottumuksia. Sen sijaan hapankerma, Saurer Halbrahm, on 18 prosenttista ja ihanan kermaista. Kevyt- ja muut vaihtoehtotuotteilla on pieni kannattajaryhmänsä, mutta varsinkin vanhempi väki pitää niitä humpuukina. Kevytjuustoa en muista nähneeni ikinä; Appenzellerin ja Emmentalin maassa sen myyjää odottaisi todennäköisesti lynkkaus.

17-02-14-18-52-55-758_deco

Lähdin muutama markka pussissani Sveitsiin ja siitä lähtien olen käyttänyt frangeja, joita puoliso tarjosi kerran Helsingissä vahingossa taksikuskille. „Onks tää jotain lelurahaa?“ kuski nauroi. Ei ollut sinne asti kantautunut sveitsiläisen vakaan valuutan maine.

Alussa muunsin hintoja markoiksi, euron jälkeen siinä ei ollut mitään järkeä. Frangit ovat nykyisin sitä tutuinta valuuttaa, vaikka kuvan viisikymppinen onkin saanut uuden ulkoasun.

Töpseli. Maassa on pientä konrollifriikkiyttä, asiat halutaan tehdä omalla tavalla. Siksi töpselikään ei ole mikään yleiseurooppalainen, vaan kolmipiikkinen. Verkkojännite on sama kuin Suomessa, joten kun perheen insinööri eräällä reissullaan tajusi, ettei johdon töpseli mene suomalaiseen pistorasiaan, sahasi hän keskimmäisen tapikan pois.

 

Näissä yllä olevissa valokuvataiteellisissa otoksissa esiintyy paikallinen postilaatikko. Hantaakin vieressä on lukollinen osa, jonne sujautetaan kirjeet ja muut ohuet postit. Ovimaisen laatikon sisältä löytyy pieni tila, jonne postinkantaja jemmaa paksummat lähetykset. Lokeroa kutsutaan nimellä Milchkasten, joten kuvittelisin, että jossain vaiheessa sinne on tuotu myös maitoa. Meille sinne ilmestyy joka maanantaiaamu kuuden jälkeen laatikollinen kananmunia.

17-02-14-18-55-49-706_deco

17-02-14-18-51-30-165_deco

Nämäkään kuvat tuskin voittavat valokuvauskilpailuja, mutta tummuudella on tarkoituksensa: ensinnäkin se kätkee arkikaaoksen, mutta korostaa myös sveitsiläisen arkkitehtuurin yksityiskohtia, joita en vieläkään aivan käsitä. Ylempi on keittiön ikkuna, minimaalinen ja tiskialtaan yläpuolella. Keittiöön kaipaisin enemmän valoa, mutta toisaalta, minnekäs sen tiskialtaan pistät, jos koko keittiö on kuin metrovaunu. Ja kyllä, meillä on kalterit, eikä ole ainut talo näillä seuduin. Sen sijaan taitaa olla ainut talo, johon ei ole murtauduttu.

Alempi kuva on kylpyhuoneen ikkunasta, myöskin kalteroitu, ja se taas on pari kertaa keittiön ikkunan kokoinen. Ja missä on amme? Sen alla. Tähän kun laittaa läpinäkyvän suihkuverhon, pistää valot päälle, niin siinäpä on naapurille ilmainen show. Kylppäriin halutaan kuitenkin luonnonvaloa, siinä yleisen käytännön syy, olen kuullut.

En resúmen: en las fotos se ven 5 detalles de la vida en Suiza. Como se ven los productos de leche, la plata, el enchufe, el buzón, donde también aparecen los huevos. Las ventanas son de la cocina y del baño, la primera pequeña y la segunda grande. Bien, pero cocinando necesitaría más luz y en la bañera, la que está abajo de la ventana, más privacidad.

Kurzgesagt: in diesem Bilder gibt es einige Details vom Leben in der Schweiz. Die Sachen, die am Anfang schwierig zu finden, irgendwie komisch oder einfach anders sind. Z.B. dass es in der Küche nur ein wintziges Fenster gibt, aber im Badezimmer, neben der Badewanne, ein riesen grosses.

Kurkuma x 2

Ajatukset ovat yhtenä myttynä, yritän suoristaa niitä, silitellä ja venytellä, mutta mytty on ja pysyy. Vatsatauti, lanko Costa Ricasta, läppärin vaihto; kaikki samaan aikaan ja maailma tuntuu täysin uudelta ja tuntemattomalta. En saa yhteyttä sähköpostiin, Suunto ei päivity, valokuvat eivät suostu siirtymään läppärille, kahvi ei maistu, ruoka taas maistuu, mutta oudolta, eikä sitä mahdu vatsaan kuin lusikallinen. Kaikki rytmit on sekaisin ja lankokin elää öisin, hoitaa juoksevia asioita toisella aikavyöhykkeellä.

Jos terveysuutisia on uskominen, tähänkin tilanteeseen löytyy apu kurkumasta. Kurkuma vie flunssan, tainnuttaa kaiken mitä tainnuttaa voi ja mitä luultavimmin pelastaa myös maailman. Ja sen lisäksi jauhe värjää ruuan kauniisti oranssin ja keltaisen vivahteiseksi. Yleensä vannoisin kahvin kaikkivoipaiseen kykyyn hoitaa ongelmat, mutta rääkätylle vatsalaukulle on löydettävä vaihtoehto, kun teekään ei enää maistu.

17-02-08-11-39-29-947_deco

Latte-alkuiset tai -loppuiset juomat eivät ole olleet maitoisuutensa vuoksi makuuni. Jos juon kahvia, sen on maistuttava vahvasti kahville, vaikka siinä olisi reilustikin maitoa. Ja matchalatte nyt vain oli karmeaa kaikenkaikkiaan. Kurkumalattea silti ajattelin kokeilla, mutta mantelimaidolla, sillä siitä puuttuu se ratkaiseva lehmäinen sivumaku. Lämpimän maidon joukkoon teelusikallinen valmista sekoitusta Kurkuma-Latte Vanillea luontaistuotekaupan paketista ja valmista tuli. Aurinkoinen, lämmin virkiste.

Luomujuoman maku on lempeä ja makeahko. Kurkuman lisäksi siihen on jauhettu Ceylonin kanelia, kaakaota, inkivääriä, vaniljaa, mustapippuria ja lakritsia. Verrattuna itse kasattuun juomaan, johon ripottelin purkista kurkumaa, vähän kanelia, inkivääriä ja hunajaa, valmis sekoite on hienojakoisempaa ja paremmin sekoittuvaa.

17-02-08-11-43-33-037_deco

Vaihtoehdoksi niihin hetkiin, jolloin nesteytyksen lisäksi tarvitaan energiaa, on ennen joulua Kotiliedestä löytynyt vilujuoma. Omenamehupohjaisesta kuumasta juomasta tuli meillä niin suuri hitti, että se syrjäytti glögin ja kausi jatkuu vielä nyt helmikuussakin. Sveitsissä jostain syystä omenamehuissa on usein hiilihappoa, mutta ei hätää, se ei aiheuta minkäänlaista ongelmaa, ei lätsähtänyttä makua, eikä kuplaisaa kuumaa.

Omenamehun joukkoon laitetaan reilusti inkivääriä, appelsiinin kuori ja mehu, ruokosokeria, kanelitanko, neilikoita ja tietysti kurkumaa. Sitä oli vain 1/4 teelusikallinen mehulitrassa, joten triplasin annoksen varmuuden vuoksi. Kokeilin myös ilman sokeria; hyvin toimii. Ja yllättäin juoma maistui  myös inkiväärin vihaajalle. Nyt se kuulemma maistuu jo lääkkeeltä, sillä vilujuomasta tuli salainen aseeni virusten torjuntaan ja tarjonta on saattanut olla viime aikoina hiukkasen ylenpalttista.

17-02-08-13-39-19-863_deco

Vilujuoman jälkeen tuntuu siltä, kuin mytty päässä olisi hiukkasen lientynyt. Teknisiä ongelmia kurkuma ei kuitenkaan ratkaissut. Sen sijaan heräsi kofeiinin tarve ja kaadoin oranssi-keltaiseen kuppiin kahvia ja nyt tunnen taas olevani vähän enemmän raiteilla. Ja ehkä hiljalleen oma itseni.

En resúmen: Cúrcuma parece ser la llave a todo tipo de problemas. En mi caso, las dos bebidas con cúrcuma (cúrcuma latte y jugo de manzana caliente con especias, incluyendo, por su puesto, cúrcuma) no me ayudaron con los problemas técnicos de mi nueva compu, pero al menos sabe rico. Y tal vez trae un poco de salud a la familia, después de una fila eterna de viruses, que hemos tenido en los últimos meses.

Kurzgesagt: Man sagt Kurkuma sei der Schlüssel zu fast allen Problemen. Kurkuma latte und heisser Apfelsaft mit Kurkuma und andere Gewürze funktionierten nicht. Ich habe immer noch technische Probleme mit dem neuen Laptop. Aber die schmecken fein und vielleicht bringen sie ein bisschen Gesundheit. Das könnte nicht schaden, nach vielen Monaten mit zu vielen Viren in der Familie.